Pakko jakaa tämä teidän kanssanne, koska yleensä olen kaukana viherpeukalosta. Sain jouluna äidiltä ja isältäni amarylliksen, joka kukki ensimmäisen kerran vähän joulun jälkeen, kauneimmillaan oli uutena vuotena.

Leikkasin kukkineen varren pois ja odottelin, että pienin varsi kasvaisi. Kun varsi oli mielestäni kasvanut sen verran, että olisi odotettavissa kukintaa, leikkasin varren ja laitoin sen maljakkoon, jossa vettä (ja yhtä salaista ainesosaa). Ja siis eilen se oli vasta kulahtanut, mutta parhaimmillaan siinä kukki 5 isoa kukkaa. Kyllä jaksoin ihailla sitä päivittäin! 

Taisi olla sydämestä annettu.